Manifestointiviikko

Tässä on tallenteet yhteisestä manifestointiviikostamme, jonka aikana järjestimme videotapaamisia fb-ryhmässämme päivittäin. Täältä voit katsoa videoiden tallenteet ja sitä kautta kuunnella niitä halutessasi uudelleen. Käsittelemme päivittäin tärkeitä asioita, teemoja ja vinkkejä, joiden avulla voit pysyä avoimena unelmillesi. Joka päivä käsittelemme myös tiettyä chakraa ja siihen liittyviä ominaisuuksia. Luvassa myös hoitoa enkeleiltä. Olisi ihanaa, jos keskittyisit tähän päivittäin viikon ajan!


Päivä 1 - luottamukselle antautuminen


Päivä ​2 - ​vastaanottokyvyn aktivointi


Päivä 3 - omalle voimalle antautuminen


Päivä 4 - rakkauden energia


Päivä 5 - sanojesi voima


Päivä 6 - avaudu upeimmille visioillesi


Päivä 7 - avaudu universumin tuelle ja ohjaukselle


​Kysyttävää? Kommentoitavaa?

​Jätä kommenttisi tähän alas 🙂

Jätä kommentti

5 kommenttia

  • sirkkus 9.7.2019  

    Kiitos, näin teen! <3

  • sirkkus 9.7.2019  

    Kiitos Henna! Juuri jotakin tuollaista kaavailin omassa mielessäni, mutta silti hiipi mieleen pieni pelko siitä, että kirjoittamalla sanoiksi uudestaan sitä lasta, nuorta ja aikuista, heikoilla siivillä kulkenutta enkeliä manifestoin sen takaisin elämääni. Toisaalta kuljen tällä hetkellä niin voimakkaasti valoisalla polulla, että uskaltanen varmasti ryhtyä toimeen.

    Runokokoleman julkaisu on laitettu minun aarrekarttaani varsin tärkeälle sijalle. Muitakin runojen aiheita syntyy kaiken aikaa, mutta jotenkin tämä enkeli-kokoelma on sellainen, että se koskettaa minua niin vahvasti, että haluaisin ennen muuta tehdä sen. Ilmeisesti enkelitkin ovat tässä mukana: etsin ruskeaa kansiota johon runot olin tallettanut, etsin kaikkialta niin tarkkaan kuin voin ja moneen kertaan enkä löytänyt. Tulin siihen tulokseen, että olen ne varmaan heittänyt joskus turhina pois, suurinpiirtein kyyneleet silmissä. Kului varmasti noin viikko tai kaksi, kun jokin ääni (enkelit, uskon) sanoi minulle: ”Etsi vielä, ne ovat olemassa”. Tällä kertaa haku tuotti tuloksia – runot eivät enää olleet siinä ruskeassa kansiossa, vaan olin ne läntännyt samaan pinoon erilaisten paperien kanssa. Ja käytännöllisesti katsoen kävelin suoraan tuon pinon luo, selasin sen läpi ja…. löysin!

    • henna saloranta 9.7.2019  

      Ymmärrän <3 Muista kuitenkin että kun suhtaudut tuohon kaikkeen menneisyyteen rakkaudella ja kiitollisuudella, silloin olet siitä täysin vapaa (ja tällöin et luo sitä uudelleen). Jos suhtaudut siihen pelkojen kautta ja ajattelet, että saatat jollain tavalla vielä käsittelemällä tuota asiaa kutsua sitä samankaltaisuutta luoksesi, silloin olet pelkojen kautta kiinnittynyt näihin asioihin ja tapahtumiin. Ja juuri nuo pelot ja ikävät tunteet kertovat siitä, että emme ole täysin vapaita. Vanhojen asioiden käsittely ei siis luo näitä asioita uudelleen, enemmänkin oma suhtautuminen ja tunnetila tuohon asiaan. Kun ajattelet jotain vanhoja asioita, lähetä aina rakkautta siis näitä asioita kohti omasta sydämestäsi ja huomaa, miten koko ajan vapaudut siitä yhä vahvemmin <3

  • sirkkus 4.7.2019  

    Olisi yksi kysymys. En tiedä, onko tämä oikea foorumi, mutta en muutakaan löytänyt ja itse asiassa ajatus pulpahti mieleen juurikin noita ylläolevia äänitteitä kuunnellessani.

    Olen jo reilut 20 vuotta sitten kirjoitellut kokoelman verran runoja pöytälaatikkoon ja siellä ne ovat tähän asti asuneet. Jokin aika sitten kaivoin ne esiin mielessäni ajatus työstää niitä eteenpäin ja julkaista kokoelma, mutta nyt tuli yksi iso MUTTA vastaan. Kokoelman teema liittyy suurelta osalta enkelin siipiin, mutta valitettavasti sellaisiin jotka eivät kanna. Viimeisessä runossa leikkaan pois turhat siipeni. Paperipinkan päällä kokoelman nimi ”Siivet rypyssä”

    Nyt minulle on tullut sellainen tunne, että mikäli edelleen säilytän näitä runoja, ne tuolla pöytälaatikossa kaiken aikaa manifestoivat totuudeksi sitä rikottua minää, joka en missään tapauksessa halua enää olla. Manifestointiviikon visualisaatioita kuunnellessani saatoin oikein tuntea, kuinka siivet kasvoivat takaisin selkääni ja haluan ne siellä pitää ja pystyä vihdoinkin lentämään.

    Toisaalta en haluaisi niitä hävittääkään, koska kirjallisesti siellä on paljon hyvää materiaalia, mutta… voisiko kenties olla apua siitä, että kehittelisin tarinalle toisenlaisen lopun: tämänhetkisen onnellisen tilanteen, jossa siivet selvästi alkavat kantaa.

    Ystävällisin terveisin ja avusta kiitollisena,

    Sirkku

    • henna saloranta 8.7.2019  

      Hei ihana Sirkku <3 Tänne voi hyvin laittaa kysymyksiä, niin voin vastailla niihin. Minulla meni ihan kylmät väreet (hyvällä tavalla) kun luin tuota sinun kertomustasi runoistasi. Muista että menneisyys ja kaikki tapahtumat siellä voivat olla myös suuri siunaus, niiden avulla olet varmastikin löytänyt oman vahvuutesi ja siipesi tässä hetkessä. Voisiko tuossa uudessa olotilassa syntyä uudenlaisia runoja siitä, että siivet ovat syntyneet selkääsi? Silloinhan runoistasi syntyy kaunis tarina siitä, minkälaisia ajatuksia sinulla oli aikaisemmin ja mihin se kaikki johti tuosta huolimatta. Uudenlaisessa energiassa voi syntyä uudenlaista materiaalia ja on hyvä että käytät kaikkia vanhoja kokemuksiasi rikkautena, sekä suhtaudut siihen niin. Eli ajatuksesi siis kuulostavat mielestäni oikein hyviltä <3 Pyydä enkeleiltä ohjausta tähän asiaan, niin että voit löytää kaikista parhaimman lopputuloksen tähän asiaan, joka tekee sinusta ja muista onnellisen <3